lauantai 24. syyskuuta 2011

Hemmottelua hyvällä omallatunnolla

Saippuahulluus sai minusta yliotteen jo vuosia sitten matkustellessamme ystäväni kanssa Provencessa Etelä-Ranskassa.  Mitä ihanimman tuoksuiset oliiviöljysaippuat koristivat kauniisti esillepantuina pikkumyymälöiden hyllyjä kaikkialla. Matkoilta kotiin kuljetettamani saippuanpalat palauttivat arjen harmaudessa mieleen nuo ihanat matkat. Laventelin, appelsiinin tai mantelin tuoksu tiiviiseen, kermaiseen vaahtoon yhdistettynä hemmotteli hetken kaikkia aisteja, nosti hetkeksi mielen tavanomaisen yläpuolelle.

Helsingissä oli mahdollista päästä tänä kesänä ranskalaisen torin tunnelmiin.


Mieli  hurmaantuneena tunnelmasta, tuoksuista ja kesän lämmöstä olen tarttunut taas saippuantekoon tallentaakseeni värit ja tuoksut muistoiksi talven varalle.


Ajatus siitä, että voisin itse tehdä saippuaa kotona jäi itämään käytyäni SoapFactoryn saippuapajalla alkuvuonna 2008  moikkaamassa Elina Salosta.  Mitä ihanimpia saippuoita, herkullisia väriyhdistelmiä, raikkaita tuoksuja ja tekijä tekemisestä innoissaan! Kuitenkin, ihan tavallisen oloinenhan se Elina oli…ehkä siis minäkin osaisin? 

Saara Kuhan kirjasta Käsin tehtyä saippuaa opettelin tekemisen käytännössä. Se on loistava, havainnollinen opaskirja, jonka kanssa vasta-alkajakin uskaltaa kokeilla saippuamassan valmistusta kotioloissa. Kunhan raaka-aineita, - tai ainakin lipeän-, on valmis tilailemaan netistä,  ja  syövyttävän lipeän käsittelyssä noudattaa  annettuja ohjeita varotoimenpiteistä, voi kuka tahansa alkaa tehdä omaa saippuaa.

Suosikkejani ovat  meren ja veden tuoksut, yrttiset tuoksut ja erilaiset hedelmät.


Tehdessäsi saippuan itse voit valita raaka-aineet tarkkaan: Ehkä haluat, että saippuasi täyttää luontaiskosmetiikan kriteerit, ja siinä ei ole käytetty säilöntäaineita tai synteettisiä värejä ja tuoksuja? Ehkä haluat tehdä saippuasi luomusertifioiduista raaka-aineista? Ehkä taas edullisin mahdollinen hinta on tärkeä valintakriteeri, ja haluat selvitä joululahjaruljanssista ilman konkurssia ?  Minä hamstrasin aiemmin kauniita, tuoksuvia saippuapaloja kuudenkin euron kappalehintaan, ja olen itse tehden säästänyt pitkän pennin. Toki palasaippuaa saa kaupasta halvemmalla, mutta verrattuna kaupan luksusmerkkeihin saat tehtyä saippuan kotona edullisemmin itse. Käsin tehty saippua on yleensä rasvaisempaa kuin teollisesti tuotettu, ja hellii siksi käsiä. Ahkerallakaan pesemisellä kädet eivät kuiva yhtä kuiviksi kuin kaupan saippualla. Olisipa meillä ollut jo vaippapeppuaikaan ymmärrystä saippuanteosta!
 
Herkkäihoisille valitsen mahdollisimman luonnollisia saippuoita ilman hajusteita ja väriaineita. Eteeristen öljyjen aitous viehättää minua tuoksuista eniten, mutta toisaalta pieni määrä synteettistä tuoksua eteerisen öljyn tuoksua tukemassa auttaa kiinnittämäään tuoksun saippuaan pitemmäksi aikaa. Olen  tehnyt sekä saippuaa, joka on saanut värinsä pelkästään kasvikunnan tuotteista,  että synteettisin värein värjättyä saippuaa, koska värjätty saippua tuo piristystä sisustukseen. Kaikilla tekniikoilla on omat hyvät puolensa.  


Kotitekoisen saippuan ympäristövaikutuksia
pohdin aikaisemmin aina sekavin tuntein: Millainen hiilijalanjälki syntyy muualta lennätetyistä kaakao- tai karitevoista? Tekeekö suuri tuotantolaitos saippuat miljoona kertaa energiatehokkaammin kuin minä kotikeittiössä? Onko minulla ”lupa” olla niin itsekäs, että saan nautiskella kotitekoisista luksussaippuoista, kun en tunne niiden aiheuttamaa kuormaa luonnolle? Kuinka vihreitä saippuoita tein?

SoapFactoryn Elinasta oli tehty todella hyvä artikkeli Maalla-lehteen nro 4 (ilm. 26.7.2011, artikkelin toimittaja Pauliina Susi). Artikkelissa vastattiin useisiin mielessäni liikkuneisiin kysymyksiin. Elina halusi tehdä saippuansa ympäristön kannalta kestävin periaattein, ja hän kertoi päätyneensä käyttämään saippuoidensa pääraaka-aineina kotimaista rypsiöljyä sekä mahdollisuuksien mukaan muitakin lähiraaka-aaineita. Pakkausmateriaaleina hän käyttää kartonkia, paperipusseja tai biohajoavaa sellofaania. Saippuanvalmistus vie hänen mukaansa energiaa vain vähän, ja yritys käyttää pelkästään tuulisähköä. Saippuoissa ei SoapFactoryllä käytetä säilöntäaineita tai kellastumista ehkäiseviä aineita. Palmuöljy on luomua ja tulee alueilta, joissa se ei uhkaa sademetsien uhanalaisia orankeja.

"Palasaippuaan siirtyminen olisi myös aikamoinen ekoteko, kun ajattelee niitä kaikkia muovisia nestesaippuapulloja ja partavaahtopulloja, jotka päätyvät roskiin vuoden aikana.” 

Päivän teema: Käsintehdyn palasaippuan ympäristövaikutukset


Artikkelista löytyi hyviä näkökulmia:
  • Saippua tulee hyötykäyttöön: kaikki tarvitsevat saippuaa
  • Saippuarasvat säilytetään huoneenlämmössä ja ne sulavat kattilassa miedolla lämmöllä, tuotantoprosessissa ei tarvita paljon energiaa
  • Ympäristövaikutukset voi huomioida raaka-ainevalinnoissa. Raaka-aineiden ympäristövaikutuksia arvioitaessa kokonaisuus ratkaisee, ei ole vain hyviä ja huonoja raaka-aineita. Palasaippua, jossa on synteettinen väri on ekologisempi kuin luomutuotettu nestesaippua pullossa.
  • Pakkausmateriaalien osalta palasaippua on lyömätön valinta verrattuna nestesaippuapulloihin, ne voi pakata biohajoaviin materiaaleihin
  • säilöntä- ja kellastumisenestoaineet ovat tarpeettomia
Jatkoin pohtimista vielä erityisesti omaa harrastustani ajatellen: 
  • Lahjasaippua ei missään vaiheessa päädy kaatopaikalle tai hyllynperukoille epämieluisten lahjojen tavoin. Saippua päätyy aina ennemmin tai myöhemmin viemäristä alas. Jonkun viemäristä!
  • Kotona kulutettu saippua ei tarvitse kääreitä eikä pakkauksia ollenkaan
  • Kotitekoiseen valmiiseen saippuaan ei liity kuljetuksen päästöjä tai energiantarvetta
  • Myös valmis saippua säilyy huoneenlämmössä: sen säilytyksestä ja varastoinnista ei synny energiakuormaa
  • Saippuanteossa toimii erinomaisesti ”sosekeittokonsepti”: Massaan saa upotettua aivan mitä tahansa, mitä kaapeista kulloinkin löytyy. Jopa jo muuten poisheitettävät, väljähtyneet teelaadut kelpaavat nesteeksi saippuamassalle, tai kuorivia ainesosia saa aikaan siitä lahjaksi saadusta joulukahvista, josta ei tullutkaan kolme vuotta sitten juotua. Pieni pussinpohjallinen kaurahiutaleita ei ehkä riitä enää puuroon, mutta siitä saa mukavan lisän saippuamassaan!

4 kommenttia:

  1. Sulla on taas aivan ihania saippuoita täällä... Tuolla hatuttaako puolella olen niitä moneen otteeseen käynyt katsomassa... Ajttelin tässä samalla kysäistä että kiinnostaako lähteä saippuaiseen joulukalenteriin mukaan? Tämä pyörii tuolla yleisellä saippuafoorumilla... Ja idea on saada jokaiselle oma joulukalenteri... ja jokaiseen luukkuun ylläri saippua... Se sun ihana marjapuuron värinen "marjaisa" saippua on mielestäni kyllä todella ihana... siuku@luukku.com

    VastaaPoista
  2. Siuku, ilahduin kovasti kommentistasi, kiva kun löysit tänne uuteenkin blogiini. Saippuakuvia olisi taas paljon, mutta tällä kertaa ajattelin blogata niitä vasta, kun olen päässyt saippuoita kokeilemaankin. En valitettavasti taida voida osallistua saippuajoulukalenteriin, sillä olen tuoksujen suhteen rajoittunut: saan suuresta osasta synteettisiä tuoksuja (tai parfyymejä) migreenin. Kivaa silti, että muistitte minut vielä, kun en saippuafoorumilla ole kirjoitellut aikoihin.

    VastaaPoista
  3. Minäkin löysin tieni edelliseen blogiisi saippuoiden perässä. Saako kysyä, millä olet saanut saippuaan noin kauniin violetin värin? Haaveissani olisi laventeli tai ylang ylang -saippua liloine marmorointineen.

    Olen vielä saippuanteossa täysin kokematon, mutta pitkään netti- ja kirjaopiskellut. Joitain huulirasvantekoaineksia löytyy vielä kaapista, mutta pian lähtee tilaus Tuoksukaupan saippuaosastolle (ja ruokakauppaan) ja pääsen kokeilemaan tuota hullaannuttavaa harrastusta :) Kiitos inspiroivista kuvista!

    VastaaPoista
  4. Katjamaria, tervetuloa lukemaan uuttakin blogiani! Saippuan värit on sekoitettu Pienen tuoksukaupan nestemäisistä saippuaväreistä (muistaakseni punainen ja indigonsininen), ja Saippuapajan ultramariinipigmenteistä. Vaaleimmissa kohdissa käytin myös titaanidioksidia. Ei mikään yksiselitteinen vastaus, kun kotoa löytyy kaikenlaisia tarveaineita :).

    VastaaPoista