Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ravitsemus: Karotenoidit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ravitsemus: Karotenoidit. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. syyskuuta 2011

Väriterapiaa vihannesosastolta

Fytokemikaaleihin kuuluu tuhansia ravintoaineita. Useimmiten fytokemikaaleiksi kutsutaan kasveissa esiintyviä kemikaalisia yhdisteitä, joilla arvellaan olevan vaikutusta terveydentilaan. Mitä värikäämmin syömme, sitä enemmän saamme ruoasta antioksidantteina toimivia fytokemikaaleja.

Värikylläisyys on yksi ruoan terveellisyyden konkreettinen  mittari, koska iloisenkirjavalla lautasella on  mitä todennäköisimmin runsaasti väripigmenttejä sisältäviä  kasviksia ja hedelmiä.

Kasvispainotteisen ruokavalion etuja ovat yleensä
  • keveys
  • runsas kuitujen saanti
  • runsas vitamiinien ja hivenaineiden saanti
  • se voi tukea vastustuskyvyn ja terveyden ylläpitoa
  • se voi ehkäistä joidenkin sairauksien syntyä, kuten suolistosairauksia, tulehdussairauksia ja sydän- ja verisuonitauteja
  • kasvisruokavaliota noudattavan kokonaiskalorimäärä jää helposti luonnostaan pienemmäksi kuin sekaruokaa syövän. Kasvisruokaa syömällä on vaikea saada aikaan kaiken työtehon vievää ruokailun jälkeistä ähkyä. 

    • Painonhallinnan kautta löytyy kasvisruokavalion yhteys metabolisen oireyhtymän ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä. Aikuisiän diabetekseen sairastuneista neljä viidestä on ylipainoisia.
    • Kasvisruokavalion noudattaminen kuormittaa ympäristöä vähemmän useastakin syystä, esim. koska kasvikunnan tuotteita yleensä jalostetaan lihaa paljon vähemmän ja koska lihan pakkaamiseen, varastointiin ja kylmäkuljetuksiin tarvitaan enemmän energiaa. Erityisen ympäristöystävällistä olisi suosia lähellä kasvaneita kasviksia sesongeittain sen mukaan, mitä kulloinkin on tarjolla. Näin kuljetus- ja varastointikustannukset pysyvät pieninä.
    • Kasvisten väriterapia lautasella hoitaa mieltä myös visuaalisen elämyksen kautta. Energiaa hehkuvat värit saavat aterian näyttämään houkutelevalle ja "varta vasten minulle katetulta, aivan erityiseltä aterialta", sillä annos näyttää paljon viimeistellymmälle vaikkapa vain muutaman salaatinlehden lisäämisen jälkeen. Ateriasta välittyy tunne, että sen on tarkoitus antaa nauttijalleen energiaa ja iloa. 


        Kasvisruokavalioon ei tarvitse siirtyä välttämättä kokonaan. Meidän perheemmekin syö sekaruokaa. Itse koen kuitenkin hyvinvointini kannalta kasviksien käyttöön liittyvän niin paljon etuja, että motivaatiota kasvisten käytön lisäämiseen ruokapöydässä riittää. Ruokavalioremontin seurauksena olen matkalla muutaman kilon ylipainosta kohti normaalipainoa, ja painosta on lähtenyt kaksi kiloa painosta ilman suurempaa vaivaa. Olo on aiempaa paljon energisempi joko kasvisten lisäämisen tai valkoisten jauhojen ja sokerin käytön jäätyä hyvin vähälle. Ehkä viikon aterioista kasviksista voisi teilläkin koostua edes yksi tai kaksi?


        Päivän teema: Värien ja antioksidanttien yhteys 

        Värillä on väliä, -ei Liikennevalolautasen teema aivan sanahelinään rajoitu!
        • Antioksidantit tuhoavat elimistössä vapaita radikaaleja ja estävät uusia syntymästä. Vapaat radikaalit edesauttavat rasvojen ja valkuaisaineiden hapettumista. Ne ovat molekyylejä, jotka ovat kemiallisesti epätasapainossa. Pyrkiessään tasapainoon ne varastavat elektroneja ympäriltään. Tätä elektronien varkautta kutsutaan hapettumiseksi, ja ilmiö aiheuttaa monia vaurioita kudoksiin. Vapaita radikaaleja syntyy elimistössä hengityksen sivutuotteena. 

        • Paljon antioksidantteja sisältävällä ruokavaliolla voi elimistön vapaiden radikaalien määrää vähentää, ja paras hyöty saadaan, kun antioksidantteja syödään kaikista väriryhmistä monipuolisesti. Muista liikennevalojen lisäksi siis myös vaikkapa sinipunaiset, valkoiset, ruskeat ja pinkit väripaletin värit!

        • Kasvien antioksidatiivisia aineita ovat esim. flavonoidit , C-, ja E-vitamiini sekä seleeni. Antioksidantteja pidetään suoja-aineina esim. syöpää, sydän- ja verisuonisairauksia sekä solujen vanhenemista vastaan.

        • Väripigmenteista antioksidantteina toimivat ainakin oranssit, keltaiset ja osan punaisista väripigmenteistä aikaansaavat  karotenoidit ja punaisia, sinisiä ja violetteja värejä aikaansaavat antosyaanit. Vihreä väri on useimmiten klorofylliä, jolla ei ole antioksidatiivisia ominaisuuksia. Vihreiden vihanneksien hyödyt tulevat muista ominaisuuksista. Toisaalta tietenkään punaisten tai keltaisten kasvisten hyödyt rajoitu antioksidantteihin!

        tiistai 6. syyskuuta 2011

        Kullankeltainen kurpitsakeitto

        Ensimmäisen kerran kurpitsakeittoa meillä kinusi  pikkumies Muumien kurpitsajuhlista kertoneen jakson katsottuaan. Eihän siinä äidin auttanut kuin opetella keittoa laittamaan!


        Kurpitsan halkaisuun tarvitaan iso, tukeva veitsi.


        Siemenet ja niiden ympärillä olevat hetaleet voi kaapia lusikalla pois joko puolikkaista tai melonin tapaan leikatuista kurpitsalohkoista.


        Lohkojen kuoriminen on mielestäni helpompaa kuin suuren kurpitsan. Siksi itse kuorin vasta leikkaamani viipaleet kuljettamalla kokkiveistä lautaa vasten hedelmälihan ja kurpitsankuoren välissä.

        Kuorien, siementen ja siemeniä ympäröivien roippeiden suuri paino täytyy muistaa kurpitsan käyttöä suunniteltaessa. Tästä n. 2,8 kg:n kurpitsasta jäi 1,8 kg syötävää. Keiton lisäksi samasta kurpitsasta riittää osa pikkelsiksi.


        Kullankeltainen kurpitsakeitto (4 annosta)

        50 g voita
        300 g porkkanaa suurehkoina paloina (esim. yksi porkkana kuuteen osaan)
        700 g kurpitsapaloja
        9 dl vettä
        1 lisäaineeton kasvisliemikuutio
        1 dl kermaa
        ripaus valkopippuria
        mustapippuria myllystä
        2 rkl sitruunamehua
        1-2 tl hunajaa
        0,5-1 tl suolaa
        Päälle: löysäksi vaahdotettua kermaa, persiljaa

        Sulata voi kattilassa. Kuullota porkkananpaloja siinä noin 15 minuuttia keskilämmöllä, kunnes ne saavat vähän väriä. Lisää paloiteltu kurpitsa ja kuullota kasviksia voissa vielä 10 minuuttia.



        Lisää vesi ja kasvisliemikuutio. Keitä noin 10 minuuttia tai kunnes kurpitsat ovat pehmeitä. Soseuta kaikki ainekset sauvasekoittimella. Mausta keitto suolalla sekä ripauksella valkopippuria ja mustapippuria. Lisää kerma ja hunaja ja kuumenna keitto uudelleen. Sekoita viimeisenä joukkoon sitruunamehu. Tarkista suolan määrä.


        Tarjoa löysäksi vaahdotetulla kermalla ja persiljalla koristeltuna.


        Päivän vinkki: Keltaisten kasvisten betakaroteeni
        Kurpitsa on hyvä kaliumin ja betakaroteenin lähde monien muiden keltaisten ja oranssien kasvisten tavoin. Beetakaroteeni kuuluu karotenoideihin, joista keltaiset, oranssit ja punaiset kasvikset saavat luonnollisen väripigmenttinsä. Beetakaroteeni on A-vitamiinin esiaste ja vahva antioksidantti, joka ehkäisee ihon vanhenemista ja suojaa ihoa auringon UV-säteilyltä. Elimistössämme beetakaroteeni muuttuu A-vitamiiniksi. A-vitamiinin saanti on välttämätöntä esimerkiksi nähdäksemme hämärässä.

        Beetakaroteenia on kurpitsan lisäksi esimerkiksi porkkanassa ja bataatissa. Beetakaroteenin käyttö vahvistaa elimistön immuunisuojaa erilaisia virusintektioita vastaan.