maanantai 15. heinäkuuta 2013

Munakoiso-emmer-pata

Olemme juhlineet pienen neidin yksivuotissyntymäpäivää useana päivänä peräkkäin.Vasta jälkikäteen tulin ajatelleeksi, että olemme syöneet ja tarjonneet kasvisruokia koko viikon kiinnittämättä asiaan sen kummemmin huomiota. Tätä pataa nauttinut ystäväni pyysi reseptiä, koska emmer oli hänelle uusi tuttavuus ja hän oli itsekin saamassa kasvissyöjän kylään lähipäivinä.


Munakoiso-emmer -pata (4 annosta)


2 dl kypsentämätöntä Emmer-viljariisiä
1 lisäaineeton kasvisliemikuutio
5 dl vettä
1 paksuina viipaleina itketetty munakoiso reiluina kuutioina
oliiviöljyä
1 kuutioitu sipuli
2 hienonnettua valkosipulinkynttä
1 prk tomaattipyrettä
(optio: 2 tl raastettua tuoretta inkivääriä ja 2-3 cm pätkä chiliä hienonnettuna)
2 porkkanaa pieninä kuutioina
1 lehtisellerin varsi pieninä kuutioina
1 tlk (n 400 g) käyttövalmiita kikherneitä
2 rkl sitruunamehua (mikäli käytät tuoretta sitruunaa, voit käyttää myös sitruunan kuoren raastettuna padan maustamiseen)
1 rkl hunajaa
mustapippuria
tuoretta basilikaa ja persiljaa


Keitä viljariisi kasvisliemessä kypsäksi, kunnes kaikki neste on imeytynyt jyviin.

Paista munakoisokuutioita pannulla kuumassa oliiviöljyssä, kunnes ne saavat kauniin värin. Siirrä kuutiot sivuun lisättäväksi ruokaan myöhemmin.

Kuullota sipulit, lehtiselleri ja porkkana oliiviöljyssä.. Lisää pehmenneiden kasvisten joukkoon purkillinen tomaattipyrettä (sekä inkivääriraaste ja chili). Anna kasvisten hautua vielä tomaattipyreen kanssa hetki. Mikäli seos on kuiva ja herkkä tarttumaan padan pohjaan, voit lisätä pataan hieman vettä. Sekoita kasviksiin kypsä emmer, munakoisokuutiot ja mausteet sekä purkillinen valutettuja, käyttövalmiita kikherneitä. Tarkista suola ja lisää lopuksi runsaasti silputtua tuoretta basilikaa ja persiljaa.

Kuvan liitän reseptiin sitten, kun pieni neiti on hereillä eikä kameralle tarvitse kolistella johtoa makuuhuoneesta :) !

maanantai 6. toukokuuta 2013

Sekametelisoppaa

Blogini Liikennevalolautanen alkoi ruoan ja kehon hyvinvointiteeman innoittamana, kun huomasin, että kiloja oli kertynyt salakavalasti kymmenen liikaa. Koska olen innostunut suunnilleen kaikesta, paisui blogin aihepiiri sekametelisopaksi viimeistään nyt piirtelyn ja maalausten myötä. En siirrä vanhoja tekstejä kuvista tai käsitöistä täältä minnekään, -ei minulla sellaiseen ole valitettavasti aikaa-,  mutta jatkossa kädentaitoihin, sisustusasioihin, kirpparilöytöihin ja kulttuuriin liittyvät asiat löytyvät toisesta blogistani Kulttuurikotilo . Tervetuloa lukemaan myös sitä!

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Oman elämänsä sankari

Kuvitteellinen kuvapäiväkirjani tallensi tänään sadepäivän fiilikset työhön, joka sai nimekseen Oman elämänsä sankari. Joskus riittää, että selviää arjesta, tämä viikko on ollut juuri sellainen. Onneksi saamme kulkea Korkeimman suojassa silloinkin, kun kuljemme vastatuuleen kohti vaakaräntää.



Lyijykynähahmotelma, tussipiirros. Tätä piirtäessäni harjoittelin lähinnä liikkeen kuvaamista silloin, kun eteneminen on työlästä.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Tuunattu huppari

Pojalle löytyi edullinen farkunsininen huppari, joka oli ihan OK. Kun viime syksynä työn ja tuskan kanssa etsin collegepaitoja, tuntuivat kaupat pursuavan vain huppareita. Nyt sitten se käyttäjä itse on ihastunut nimenomaan huppareihin, ja se yksi ainoa vihreä on päällä aina kun on puhtaana. Äh. Toinen piti saada.

Ihan OK ei kuitenkaan riitä. Huppari oli jotenkin liian tavanomainen ja mitäänsanomaton,  mistä syystä otin kangavärit ja tilkkulaatikon esille, tyhjä kangaspintahan huokui kuitenkin potentiaalia vaikka mihin! Poikakin toivoi, että ompelisin siihen jonkun kuvan.

Applikoiden syntyi tähtikuvio ja Marabun kangasväreillä Villakivestä ostetulla aakkossablonilla teksti. Villakiven toimintaa on pakko kehua, sabloni lähti postiin heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä tilauksestani!




Hupparin saaja oli tyytyväinen ja sitä mieltä, että tuunattu oli alkuperäistä parempi.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Kortti tiistain juhliin

Tänään tein syntymäpäiväkortin tiistaina kahdeksan vuotta täyttävälle sankarille. Harjoittelin ihmishahmon piirtämistä. Taustaa ja pojan asentoa maalatessani käytin vähän mallina palasia yhdestä harjoitusta Otavan julkaisemasta kirjasta Vesivärimaalauken alkeet (Alwyn Crawshaw, Sharon Finmark, Trevor Waugh). Aikuisen miehen sijaan halusin maalata kuitenkin korttiin pojan pelaajaksi. Pallon sijainti ja peliasun väritkin ovat mielikuvitukseni tuotetta. Poika on juuri juossut pallolle, pysäyttää sen kohta ja kääntyy todennäköisesti pian potkaisemaan sen katseensa suuntaan. Ehkä siellä on joku, jolle pallon voi syöttää.




Lyijykynähahmotelma, akvarellivärit. Taustalle liimasin vaaleansinisen kartongin.

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Sadepäivä

Tänään oli sumuista ja satoi tihkusadetta. Luonnonkiharat hiukseni elivät omaa elämäänsä. Ilma oli keväisen lämmin, ja kävimme kosteudesta huolimatta tytön kanssa pitkällä päiväkävelyllä, että hän sai nukkua yhdet unet vaunuissa.

Opettelemme uutta rutiinia hankkia viikonlopun ruokatarpeet jo perjantaina. Siksi pakko ei olisi ollut lähteä mihinkään. Ruoanlaitossakin pääsimme vähällä, sillä keitin viikolla ison kattilallisen borssikeittoa ja söimme sitä tänään toisen kerran. Ehdin lukea kirjaa ja vähän piirtääkin. Kun en kuitenkaan olisi ehtinyt ottaa akvarellivärejä esille, halusin kokeilla, osaisinko piirtää jotain vain yhdellä värillä. Lyijykynäluonnoksen jälkeen kävin lainaamassa pojalta mustaa tussia. Kuvitteellisessa kuvapäiväkirjassani sivu 13.4.2013 näyttäisi tältä:





perjantai 12. huhtikuuta 2013

Lahjoja lapsille

Lasten juhliin olisi ihana tehdä lahjat itse. Mieluiten teen lahjoja kotoa löytyvistä tarvikkeista, kierrätysmateriaaleista ja sen verran helppoina toteutuksina, että illassa syntyisi valmista. Joskus pää lyö tyhjää, eikä synny yhtään toteuttamiskelposta ideaa. Siksi laitan muillekin jakoon joitain kuvia lahjoista, joita olen itse toteuttanut. Ehkä näistä on apua jonkun toisen ideointiin!

Urheileva kahdeksanvuotias saa tyylitellyllä HJK:n logoaiheella koristellun pyyhkeen. Nimi on panettu kangasväreillä puuvillakankaalle ja ruusukekuvio applikoitu valmiiseen pyyhkeeseen. Jumppatunnilla ja pukukopissa lytyy oma pyyhe nyt helposti!


Samanikäisen tytön aarrerasia 


...syntyi valmiin pahvirasian päälle. Meidän neitimme sai rasiassa joululahjan, enkä raaskinut näin kaunista laaitkkoa heittää pois, sillä siinä oli vielä mielestäni aineksia uuteen lahjaan.



Velourmyssyjä saivat ekaluokkalaiset tytöt, joilla oli syntymäpäivät peräjälkeen.





Suvun kaikkein pienimmille




...olen yrittänyt ommella oman riepunallen. 

Seuraava nalle on kankaina jo taas kaapissa. Meidän neitimme Nella oli kotona kaksipäiväistä tyttöä odottamassa. Nyt Nella on ollut tärkeänä tukena viimeisen viikon aikana omaan pinnasänkyyn nukahtamista harjoitellessamme.


Olen minä jotain virkannutkin. Afrikkalaisista kukista tein pienen vauvanpeiton. Näistä langoista valtaosa oli jämälankoja, jotka mummani oli aikanaan hankkinut. Mumman kuoltua minä perin lankakerät. Mummalle suvun pienet olivat aina kovin tärkeitä, ja siksi halusin juuri nämä langat käyttää pienen tulokkaan varpaita lämmittämään. Lämpimät ajatukset saivat siirtyä sukupolvelta toiselle, vaikka mumma ei enää eläkään, ja eettisempää ja ekologisempaa lahjaa saa etsiä, -tulivathan nyt käyttöön kymmeniä vuosia vanhat lankanyssäkät. Harvoin on ollut niin vaikea luopua mistään käsityöstä kuin tästä, sillä pidin väreistä aivan mielettömän paljon. Jospas sitä joskus saisi vielä aikaiseksi toisen!


Omaa lempikohtaakaanikaan peitosta en osannut valita, laitetaan siksi muutama kuva eri suunnista!
 

Some say...

Some say that she would look like her mother.





I don't know ; ).


maanantai 8. huhtikuuta 2013

Mineral Water Spa

Jo kauan sitten olen ostanut synteettisen saippuatuoksun Mineral Water Spa. Se on odottanut inspiraatiotani kaapissa kauan, ja kun inspiraatio iskee, eihän siinä auta mikään! Inspiraatio syttyi mummani kauan sitten kutomista laudeliinoista, joiden turkoosi raita määräsi saippuoiden värin.

Ajattelin turkkilaista saunaa, ihanaa rentouttavaa veden solinaa, jalkakylpyjä ja mentholisia, viileitä tuoksuja. Välimeren sävyjä, rauhoittavaa hämyvalaistusta, -kaikkea sellaista, mistä nainen haaveilee kun ei yhdeksänkuiseltaan pääse edes saunomaan rauhassa. Eteeristä laventelia ja rosmariinia seurakseen saanut tuoksuöljy sopi hyvin koko perheen käytettäväksi.




Perusreseptinä oli Saara Kuhan sitruunasaippua, jossa nesteenä oli sitruunamehun ja veden sijaan  rosmariinikeitettä syötyämme pääsiäisenä kotimaista karitsaa. Yrttejä vähän jäi! Lisään reseptiin usein vähän sokeria ja risiiniöljyä, jotta se vaahtoaisi paremmin. Soramainen raita sinistä ja valkoista värikerrosta erottamassa on vihannesleikkurissa hienonnettua harmaata aikaisemmin tehtyä saippuaa.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Sinivihreitä sävyjä

Saippuaa siskon tilauksesta. Ei ihan silloin, kun luulin ehtiväni tekemään, mutta kumminkin kuukauden kuluttua käyttövalmista. Kolme värisävyä sekoitettuna metallihenkarilla ja tuoksuna Fresh Linen, Clean-tuoksukopio.


Sinikuvioisia ruusulautasia. Romuritarin Katri kaiveli Arabian vanhoja sinisiä ruusulautasia minulle kuusi jokunen kuukausi sitten. Ovat olleet ahkerassa käytössä, vaikka en tiskikoneeseen näitä laitakaan. Punasävyisiä Arabioita minulla oli entuudestaan yksi, mutta kirpputorilta löytyi viisi lisää pilkkahinnalla. Korjasin kiireesti talteen.


Sinivihreitä pensselinvetoja. Pojan luokkakaveri täytti vuosia, ja kun kleinbuss-kangas sai meillä niin suuren suosion, sai tuo toinenkin poika lahjaksi tänään uuden tyynyn ja tyynyliinan. Onnittelukortin ajattelin olevan taas hyvä maalausharjoitus, ja harjoittelin kankaan vaalean vedenvihreän kleinbussin värien sekoitusta vesiväreistä, pilvien maalaamista väriä maalatulta pinnalta talouspaperilla poistaen, kapeita ääriviivamaisia siveltimenvetoja, että saisin varmuutta siveltimen käyttöön, taustan keksimistä jollekin kuva-aiheelle, taustan maalaamista ja vähän valoja ja varjojakin.


Siskon muutaman viikon vanha pikkumieskin sai maalaamani kortin.Tätä korttia maalatessani harjoittelin ehkä eniten erilaisien materiaalien maalaamista. Pehmeää ja pörröistä, kovaa ja kiiltävää. Kevyttä ja ilmavaa kuin rantapallo.


maanantai 1. huhtikuuta 2013

Iloista pääsiäistä!

Tänä pääsiäisenä saimme juhlia siskonpojan ristiäisiä. Tein juhliin keväisen kakun. Kakku maistui mangolle ja appelsiinille.


Lapset saivat virpoa ensimmäistä kertaa elämässään. Pohjanmaalla virvotaan eli käydään trullittelemassa pääsiäislauantaina. Pieni puputyttö ja komea velhopoika hurmasivat ainakin äitinsä!


Ihaninta kuitenkin
oli tavata kaikki rakkaat. Kiitoksia kaikille kivoista pääsiäispyhistä!


sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Piece of cake

Harjoitus 24.3.2013
Tänään maalasin palan kakkua, -appiukko kun sai kuvan, joka sopi hänen syntymäpäiväkorttiinsa. Kakkupala saa muistuttaa minuakin siitä, että kaikkien uusien taitojen oppiminen on kuitenkin loppujen lopuksi mahdollista, vaikka vaatiikin kovasti työtä.

Kakkua maalatessani yritin miettiä, minkä väristä on valkoinen maalattuna akvarelliväreillä. Harjoittelin myös niitä kovasti pelkäämiäni valoja ja varjoja kaikkialla asetelmaa maalatessani.









Kokeilin hyvin kuivan siveltimen käyttöä mansikoiden ja kakkutaikinan pintastruktuuria kuvatessani.

s

Kokeilin, näyttäisikö kova materiaali kovalta maalattuna kylmillä väreillä ja tarkoilla ääriviivoilla samalla kun testasin, näyttäisikö epämääräisemmin maalattu kakun pinta pehmeältä tuon epätarkkuuden ja lämpimämpien värien vuoksi. Lusikan varjoon olin melko tyytyväinen. Ei se täydellinen ole, mutta se on hyvä minun taitoihini suhteutettuna.


Yritin perspektiiviä kuvaan saadakseni
maalata yksityiskohtia lähellä tarkemmin ja etäämmälle siirryttäessä käyttää vain suuntaa-antavaa maalaustapaa. Nuo kermapursotukset ovat siitä esimerkkinä.


Saimme me nauttia oikeaakin kakkua tänään, mutta siitä täytyy muistaa laittaa kuvia erikseen vaikka toisen kerran!

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Nokkosperhonen

Harjoitus 22.3.2013


Lyijykynähahmotelma, akvarellivärit. Tästä tykkäsin kaikista perhosistani toistaiseksi eniten. Kevään ensimmäisen nokkosperhosen myötä liitävät onnentoivotukset sankarille Pohjanmaalle!

 Haluaisin osata maalata enemmän impressioita sen sijaan, että sorrun aina liian tarkkaan nykertämiseen, joka ei ole kuitenkaan edes tarkkaan mallinsa näköistä. Tykkäsin tämän läikikkyydestä, ja olen käyttänyt paljon märkää sivellintä ja maalannut märälle.

Syreenikiitäjän toukka


Harjoitus 21.3.2013



Lyijykynähahmotelma, akvarellivärit. Erilaisia vihreän sävyjä, toukassa paljon pigmenttiä ja hyvin kuiva sivellin. Vaikeinta tuo lehti toukan alla, siitä tuli suttuinen. En osaa piirtää varjoja ollenkaan, tässä juuri tuon lehden oikean laidan varjot suoraan toukan alapuolella ovat eds hiukan mieleiseni.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Sitruunaperhonen

Harjoitus 20.3.2013


Lyijykynäluonnos, akvarellivärit. Keltaisen sävyt eivät kameran kautta jäljentyneet niin sitruunaisina kuin olivat paperilla. Erityisen vaikeilta tuntuivat siipien läpikuultavuuden ja vartalon karvaisuuden maalaaminen.

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Suruvaippa

Harjoitus 19.3.2013


Lyijykynähahmotelma, akvarellivärit

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Paatsamasinisiipi

Harjoitus 18.3.2013





Lyijykynähahmotelma, akvarellivärit, vesiliukoiset puuvärikynät

Tunnelmakuvia viikonlopulta

Rakastan kiireettömiä viikonloppuaamuja!  Arkiaamuisin minä ja poika ehdimme yleensä yhtä aikaa aamiaiselle pikkuneiti seuranamme, viikonloppuisin mieskin sen hätäisen jogurtin lisäksi ehtii jäädä toisellekin kahvikupilliselle. Ei tarvitse kiirehtiä viemään koululaista. Arkisin pojan aamiainen on usein mikropuuro pikahiutaleista, Weetabix tai mysli, -jotain, mitä rintaruokintaan ja vaipanvaihtoon varatun äidin ei tarvitse erikseen laittaa. Nyt ehdin leipoa skonssitaikinan molempina päivinä. Aamuauringon paistaessa vanhoilta Arabian ruusulautasilta nautittu aamiainen tuntui ihanan ylelliseltä, ja kaikki yöimetyksen aiheuttamat selkäkivut ja hartiasäryt tai liian vähäinen yöunen määrä unohtuivat hetkeksi.


Esikoisen kanssa imetys ei onnistunut ollenkaan, ja sen ajatteleminen tuntuu vieläkin kipeälle. Tytön kanssa sain uuden mahdollisuuden. Välissämme nukkuva pikkuneiti on saanut nautiskella rintamaidosta edelleen myös öisin. Nautin siitä, että yleensä saan nukkua ainakin yhdet päiväunet tytön vieressä. Yöimetyksen takia saa ihania erivapauksia ja antaa itselleenkin anteeksi paljon keskeneräisyyttä. Alakuvissa heräillään lauantain päiväunilta, aina yhtä hyväntuulisena.



Kun ihana mieheni tarjoutui taas kerran imuroimaan, sain minä keskittyä paperipinojen ja lehtikasojen raivaamiseen. Pölyjen pyyhkiminen ja väärille paikoille eksyneiden tavaroiden järjestely on rentouttavaa, kun kaikki meteliä pitävät kodinkoneet taas lähes vievät kotitöiden tekemisen ilon! Yksi ihanimpia järjestelytehtäviä tälle viikonlopulle oli löytää paikka akvarelliväreille, jotka olen hankkinut pitkään niistä haaveiltuani. Valtava määrä siveltimiä ja vähän käytetyt akvarellivärit löytyivät erittäin edullisesti Huuto.netistä, lempikaupastani.


Yksi huushollimme erikoisimpia esineitä on varmaan vanha jäätelötötteröille tarkoitettu myyntiteline. Sekin on löytö Huuto.netistä vuosia sitten. Kuinka hyvin siveltimet telineeseen nyt sopivatkaan! Telineen kartiot pyörivät keskiakselin ympärillä, joten sopivan siveltimen valinta on nyt helppoa. Enää tarvitsisi osata maalata!


Kunhan lapset kasvavat-sitkuttelun sijaan päätin aloittaa harjoittelun nyt. Vaikka piirtäisin vain yhden pienen luonnoksen viikossa tai ensimäisissä laveerausharjoituksissa menisi vuosi, minä olen ainakin ottanut askeleen kohti unelmaani oppia maalaamaan. 

Ompelupisteestäni tuli tällainen poikkitaiteellinen neliön ateljee, kun saumuri ja ompelukone muuttivat lattialle, pöytätason alle. Kuljin huokailemassa ihastuksesta, hipelöin värikoteloa ja laitoin tärkeän tunnelatauksen ja inspiraation vuoksi esille poikani minulle joku vuosi sitten maalaaman kukkataulun.


Haaveiden konkretisoiminen päätöksiksi tuntuu aina yhtä hyvälle. Tästä se alkaa!  Päätin kuitenkin edetä ilman synnintuntoja ja jalat maassa tiedostaen lapsiperheen ajan rajallisuuden, -katsokaapa vaikka mitä kivaa neitonen oli keksinyt vessapaperirullan kanssa jo pelkästään sillä välin, kun otin muutaman kuvan!